Nälkä ilmoittelee olemassaolostaan nipistelemällä vatsalaukkuani halkovan mahahaavan ääriviivoja. Vittumaisia kramppeja ilmeisesti solmuun menevästä suolesta johtuen. Hädissäni lasken putkistostani pahaa ilmaa ulos, liian hädissäni, viimeviikolla syömäni Atrian ylivuotinen nötkötti ei ollutkaan vielä sulanut. Nälkäisenä ja hieman tuhriintuneena silmiini osuu ravintola. Sen ikkunassa mainostetaan jotain vitun renkaita, Michelin näköjään siirtynyt kuppilabisnekseen. Avaan oven ja astun sisään. Viulunsoitto loppuu ,iloinen puheensorina seisahtuu. Eteeni tulee Ranskalaista puudelihomoa muistuttava, irtoviiksinen luikku. Kysyy ranskalaisittain suomea puhuen mitä etsin. Sanoin, että paskalle piti päästä, mutta nyt ei enään niin kiire.Tämä bistropelle selvästikkin tajusi hetkessä, mistä on kyse .Ilmoitti, että restaurantin toaletti on vain asiakkaiden käytössä. Lähdin kohti posliinia ja pyysin tuomaan pöytään porsaan persettä ja tuopin Kukkoa, ei salaattia.

Saatuani ylimääräiset roippeet pois sloggeistani, siirryin jälleen salonkikelpoisena, sanoisinko jopa mannermaisen eleganssin omaavalla, keinahtelevalla ja viettelevällä askelluksellani kohti pöytää, jonka edessä huonovointisen näköinen feikkifransmanni viittoili. Äänetön kuppilakunta seurasi mitä tuleman piti. Istuin ja tunsin, kuinka tämä baarimikko tunki päänsä niin lähelle korvaani, että tunsin, kuinka hänen kieli ilmeisesti yritti kiihottaa kuuloelimeni simpukkaa. Sanoi ihan selvällä Suomella, että syöt ja painut vittuun. Nappasin pillistä kiinni ja totesin asian olevan rooger.

Tunnin päästä tilauksestani keittiöstä tuli vitun tärkeän näköinen, korkealakkinen ukko. Ravintolan asiakkaat puhkesivat suosionosoituksiin. Näköjään samanlaiset pillunkiusaajapiiskat huulen päällä, mitä tsupparillakin on. Laski eteeni kuvun peittämän lautasen .70-vuotias miesviulisti veti puvun päältään ja alta paljastui korsetti, pamahti luut rutisten kyykkyyn ja aloitti vetelemään puusoittimestaan Lampeniuksen Lindan biisiä, yritti vielä vitun seniili iskee minulle silmääkin. Koko ravintolakansa taputti rytmikkäästi käsiä ja huusi jotain vitun chef-Kalouta. Sitten, aivan hiljaista. Tämä kerjäläisen kelkannarun ohut kokki päästi kuvun ylle usvakoneella usvaa ja kupu lähti nousemaan. Spottivalot pamahti siihen lautaseen, muutama asiakas pyörtyi, osa huokaili, kuin olisi sarjaorgasmi tullut kylään, yksi pyörätuolipotilaskin nousi ylös ja tanssahteli kuin vitun tanssityttö Jacksonin Thriller-videossa. Mitä vittua täällä tapahtuu!!

Tämä vitun Kalucheffi levitti kätensä niinkuin turvaa kuoropojalle tarjoava kirkon mies ja lausui taas sillä vitun feikkiranskaan viittaavalla kielellä :"La biif de Kalou"....aplodit loppuivat, bravo- huudot kaikuivat ja Kalu liukui jalkoja liikuttamatta takaisin valon täyttämään keittiöön. Hellahelvetin ovi meni kiinni ja karnevaalitunnelma oli poissa. Kaikki rupesivat syömään ja viulistikin oli jossain välissä saanut pukunsa päälle.

Siinä lautasellani nökötti sellainen pikkuvarpaan kynnen kokonen, ilmeisesti lihabiitti. Sen ympärillä oli kolme pistettä kastiketta, delfiinin muotoinen porkkana ja biitin päällä ilmeisesti Kolumbialainen kannabisyrtti. Otin paperin ja pilkoin yrtin sen sisälle ja aloin pössytteleen .Vitut mikään hallusinogeeniä sisältävä rehu ollutkaan, maistui ihan vitun kitkerältä tilliltä. Paiskasin sen ja porkkanan kohti Kalun työpistettä .Otin sormien väliin sen ns.pihvin ja heitin makuhermoja kiusaamaan. En kerenny edes puraista sitä ,kun se jo valahti kurkusta alas. Tässäkö se ruoka nyt sitten oli??

Vislasin lasin täyttäjän paikalle ja sanoin mahdollisimman rauhallisella äänellä haluavani laskun. Piccolo kipaisi kassalle ja takaisin. Loppusumma 87-euroa, mitä vittua!!! Tämä lautasliinoja työkseen taivutteleva mulkku huomasi, että nyt on paikalla tyytymätön asiakas .Huusi paikalle Kalucheffin ja yhdessä sitten selittivät, miten heillä on erittäin arvostettu ravintola ja raaka-aineet viimeistä huutoa. Pistin pöydälle vitosen ja sanoin, että joko ottavat sen ja vaikenevat, tai tästä lähtien tulen sulostuttamaan sitä luolaa jokapäivä, aamupaskaistunnostani lähtien. Vitonen katosi silmänräpäyksessä pöydältä ja käteeni ilmestyi Mynthos-pastilli kera hyvän päivän toivotuksen. Lähdin pois.

Onko mitään vitun järkeä maksaa itsensä kipeäksi jostain annoksesta, mistä Afrikan nälkäänäkevätkin tulisivat vain kiukkuisiksi? Saako nykyään huoltoasemilta muuta kuin ruokaa? Missä on kaikki normaaleille ihmisille tarkoitetut, normaalia ruokaa tarjoavat ravintolat?

Lopetan syömisen kokonaan. Juon itseni Kukolla komeaksi ja kukkulan kuninkaaksi. Syököön ne, kellä siihen on varaa!

Raaka vitutus päällä, sadetta odotellessa, ystävänne Mr.V