images?q=tbn:ANd9GcRVQ0PwsAUxSg2D5TRUW90
 


                                                                                      3.3.1989 




Sana "namusetä"-sai kokonaan uuden ulottuvuuden,kun 1980-luvulla omat demonaaliset fiksaationsa kieroutuneesta mielettöyydestään toteutusasteelle päästänyt jammu siltavuori (vitutuksesta tuota mulkkua kohtaan,nimi pienellä) asettui Jumalan asemaan ja päätti,kuka saa elää ja kuka ei.
Tuon tapaseksuaalirikollisen väkisinoton kohteeksi oli jo ennen lopullista katastrofia joutunut useita tyttöjä.
Jo 1960-luvulla tämä lempinimeltään "Näätä" oli tuomittu kuritushuoneeseen eliniäkseen.
Näin jälkikäteen ajatellen,nuo ensimmäiset uhrit ovat kuitenkin jollain tapaa niitä onnekkaimpia uhreja,he jäivät henkiin...


» Mitä tämä on, paikalla ollut ylikonstaapeli kysyi Siltavuorelta.
- Lihaa, Siltavuori vastasi.
- Ovatko tytöt tässä?
- Kyllä, Siltavuori vastasi, ja hänet pidätettiin.»
(suora siteeraus poliisin kuulustelupöytäkirjasta[2])

5.5.1989 tapahtui sitten siltavuoren kannalta katsottuna se pahin asia.Poliisien pitkien tutkimuksien jälkeen,mies joutui tunnustamaan tämän äärettömän vastenmielisen tekonsa.

Tämä ihmismielen käsityskykyä haastava teko sai koko Suomen raivon partaalle,jammu-setä oli siis murhannut ja polttanut kaksi viatonta,pientä ihmislasta.Kaksi elämänsä alussa ollutta,ainoastaan maailman hyvyyttä sinisillä silmillään katsonutta ihmisversoa.Mikään ei ole kuvottavampaa,kuin lapsiin kohdistuva väkivalta.Olkoon se sitten fyysistä tai henkistä väkivaltaa.Kenenkään lapsen ei tarvitse katsoa aikuista pelontunne sisällään.Tuo pelontunne polttaa ikuisen polttomerkkinsä pieneen ihmismieleen.Voimattomuus pelon edessä ei ainoastaan murenna lapsen luottamusta aikuiseen,vaan se myös asettaa pienen ihmisen oman psyykkeen sille tasolle,jossa se ei pysty rationaalisesti asiaa käsittelemään.Tästä lienee sanomattakin selvää se,että jo pienikin väkivalta lasta kohtaan jättää pysyvät jäljet.

jammun jääkaapista löytyi yli kolmesataa suklaalevyä.Perustavanlainen arsenaali juuri namusedän oksettavaa toimintamallia ajatellen.
Tarvitaan siis ainoastaan karkkia ja kieroutunut setä.Siinä ainekset jokaisen vanhemman pahimmalle pelolle.
Voi ainoastaan kuvitella,mitä noiden pienten tyttöjen mielessä on viimeisillä hetkillä tässä elämässä liikkunut.Onko se ollut totaalisen tyrmistynyt olotila?Ovatko tytöt kohdanneet kuoleman iloisina leikkien,tietämättä heidän seurassaan olevan miehen synkistä suunnitelmista?Vai se kaikkein pahin skenaario:ovatko tytöt olleet täysin tietoisia siitä,mitä tuleman pitää.....

Näin 23:n vuoden jälkeenkin,tuo tapahtuma saa omissa tuntemuksissani reaktion aikaan.Se reaktio ei ole positiivinen.

Ja  mitä tapahtuukaan vuonna 2012?

Lapsiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt.Ja varsinkin lapsiin kohdistuva seksuaalirikollisuus on räjähtänyt.Internetin usvassa lymyilee näitä predatoreja,pedofiilejä,joiden kaikki toiminta tapahtuu vain heidän omien perversioiden kannalta suotuisimmalla tavalla.

Heidän targetteina olevat lapset,jotka ovat edelleen samanlaisia kuin 1980-luvulla eläneet,hymyä heijastavilla sinisillä silmillään elämää katsovia lapsia,ovat kuitenkin nyt entistä heikommassa asemassa.Internet on avannut näille namusedille Graalin maljan.Manipuloinnin kautta taitavasti itseään tykötuovat lapsiinsekaantujat,ovat jo nykyään jopa järjestäytyneet netissä.Mistä tämä kertoo?Mikä laukaisee tämän pedofiilifiksaation mekanismin ihmisessä?Mitä pitää tapahtua?Millä nämä sedät pystyvät perustelemaan asian itselleen positiivisella tavalla?Millä he hyväksyttävät teot omantuntonsa kanssa?

Eniten mieltäni askarruttaa kuitenkin se,että miksi kyseisenlainen rikollisuus on niin voimakkaasti kasvanut?Järkyttävin vastausvaihtoehto lienee se,että näitä lapsiinsekaantujia on aina ollut valtavasti,mutta nyt internetaikakaudella kaikki on tullut helpommaksi,ei siis ainoastaan hyvässä,vaan kuten tässätapauksessa....erittäin pahassa.

Koska ihmismieli ei pysty kaikkea käsittämään,ei selittämään eikä järkiperäistämään,niin mitä silloin tapahtuu?
Onko niin,että toteamus:"tieto lisää tuskaa"-onkin erittäin oikeaan osunut argumentti?

Itse pyrin elämään elämääni juuri siten,kuin ollessani 8-vuotias pellavapäinen pojanviikari.Katselen elämää edelleen pilke silmäkulmassa,välillä jopa liian sinisin silmin.Näin aikuisiällä vain useasti huomaa,että se lapsena silmistä hohkanut hymy ei ole enään niin aitoa kuin silloin pienenä.Maailma ei ole enään ainoastaan tila ympärilläsi,vaan se on elintilasi ympärilläsi.Ja tuo elintila on muuttunut taistelukentäksi eri gategorioissa.
Taistelua olomassaolosta nuivettaa ihmisen sisintä.Jatkuva taistelu oman itsensä olemassaolon oikeutuksesta on arkipäivää.Työpaikoilla on jo ajauduttu aikaa sitten pois sotiemme veteraanien lauseesta:"kaveria ei jätetä".Nyt taistellaan vain sen oman palkkanauhan edestä.Perhe-elämä on tuon taistelun ensimmäinen ja järkyttävin uhri.Pitkät päivät ja työstressi ajaa yhä nuorempia ihmisiä eri sairauksien piiriin.Rahasta on tullut ihmisten arvoasteikon ylin taso.

Kuka onkaan se,joka jälleen eniten kärsii?Aivan.Juuri ne sinisilmäiset 8-vuotiaat,jotka katselevat tätä järjettömyyden rajoille ajautunutta maailman menoa.Ja  mitenkö se heihin vaikuttaa?Sitä varmaan miettii ne useat työnarkomaanit,jotka päivittäin yrittävät painia asian kanssa omantuntonsa kanssa.Vai painivatko sittenkään....

jammu-setä oli oman aikansa joukkotuhoase lapsille.Nyt internet on ottanut tuon aseen aseman itselleen ja luo jatkuvalla syötöllä lisää jammuja.Taistelun olemme hävinneet,mutta sotaa emme.Nyt vain sodankuva on muuttunut.Sotarikolliset kuitenkin ovat pysyneet samoina.

Nyt jammu-sedän kuoltua,tämä asia on jälleen noussut tapetille,hyvä niin.Lapsissa on meidän tulevaisuus.Onko se tulevaisuus sinisillä silmillä,hymyssäsuin mummolan mökin laiturilla ongenkohoa katsellen vastaavaa,onnellisen lapsuudenpolun saattelemana täysipainoiseksi,yhteiskuntakelpoiseksi yksilöksi johdattavaa tietä kulkevaa.

Vai onko se elämä,joka on kokenut jotain musertavaa lapsuusaikana?Elämä,joka on saanut pienen ihmisalun silmät näkemään asioita,fyysinen koskemattomuus kokemaan asioita,jotka kummatkaan eivät voi olla millään tasolla selitettävissä,saatikka sitten hyväksyttävissä.

Ihmiselämä on kuitenkin ainutkertainen ja jokainen on elämän arvoinen.Jokainen lapsi on siis ansainnut omalle elämälleen parhaat mahdolliset puitteet mitä saatavilla on.Noiden puitteiden tarjoaminen on meidän aikuisten vastuulla.Meidän täysijärkisten aikuisten vastuulla.

Lopuksi sanon suoraan sydämestäni :toivottavasti jammusetä on helvetissä ja raivaa tilaa ympärilleen muille vastaavanlaisille pedofiileille.Kukaan ei sinua ikävöi,kukaan ei sinua kaipaa.Hyvästi.

Otan yhden Kukon ja pyrin saamaan kiihtyneisyyden olotilani omalle mukavuusalueelleen.